torstai 7. huhtikuuta 2011

Timo Saarto: Vaitelias poika. Karisto, 2011

"Auto on luunvalkoinen, ei kovin vanha, se on nyt Kivimurskaamon kohdalla ja tulee koko ajan lähemmäs. Siinä on pyöreät etulyhdyt ja niiden alapuolella pikkulamput kuin kyyneleet. Säleikkö on suuri surullinen suu, auto näyttää hyvin alakuloiselta. Orava eksyy tielle, pomppii levottomasti asvaltilla ja jähmettyy kauhusta. Luukyynelauto kiitä sitä kohti, ajaa yli ja jättää sen verisenä länttinä varisten nokittavaksi. Autoa ajaa kalpea mies, jolla on lasipallot silminä ja terävä nenä. Mies ei hymyile, hänellä ei ole minkäänlaista ilmettä, lasipallosilmät tuijottavat tietä elottomina. Auto kulkee nyt Hopeavuoren kohdalle ja matalalla paistavan auringon säteet välähtävät sen vinhasti pyörivissä pölykapseleissa. Se lähtee nousemaan Pasilankatua, ohittaa surmatalon ja keltaisen lippakioskin, jonka takana kaksi nuorta suutelee. Kolme miestä kellastuneine ylioppilaslakkeineen väistyy sen tieltä, kun se ahmii katua jota varjostavat korkeiden kivijalkojen päällä lepäävät huvilat. Luukyynelauto sivuuttaa valkoisen aumakattotalon, lasisilmäinen mies hiljentää vauhtia ja pysähtyy lähelle keskusaukion laitaa."

- ote s. 382

Timo Saarron 1950-luvun Pasilaan sijoittuva, kauhuviritteinen jännitysromaani Vaitelias poika (2011) ilahduttaa minua psykologisella tarkkanäköisyydellään ja erilaisiin hahmoihin eläytymisellään. Juoni kertoo nuoresta, puhumattomasta pojasta, joka tulee ympäristöönsä kummajaisena ja jolla vaikuttaa olevan yliluonnollisia kykyjä. Hänestä kertomisen kautta hänen elämäänsä tuleville poliiseille avautuu ehkä mahdollisuus ratkaista suuri kultasepänliikkeen ryöstö. Tätä taitavasti kirjoitettua jännitystä en osaa ennakoida! Juoni on kerronnaltaan sujuvaa kuin John Ajvide Linqvistin nykykauhuromaanit ja Aki Kaurismäen elokuvien Suomi-miljöö olisi yhdistetty aivan omaksi maailmakseen, joka onkin Helsingin Pasilan kaupunginosa 1950-luvulla. Teos tarjoaa samastumispintaa nuorten hahmojen kautta nuoremmille ja miljöönsä kautta vanhemmille lukijoille. Pasilan kylämäinen asujaimisto on tässä oma, jännittävä maailmansa. Tämä teos on Kariston juhlavuoden romaanikilpailun voittaja ja hieno debyytti.